Huh, onpahan taas livahtanut muutama kuukausi ihan hetkessä. Ollut aika kenkku syksy, kun peuroja on vilistänyt meidän kulmilla ja lenkkimaastoissa ihan hirvittävän paljon. Juuri, kun ajattelin, että meininki on alkanut rauhoittumaan niin Tiivahan se otti aamulla ritolat tuosta ihan kodin lähistöltä hiekkatieltä, jossa pidän koiria yleensä vapaana. Sinne se mennä melskasi taivaanrantaan parin peuran kannoilla. Ihme ja kumma, kerkesin napata nuo vanhat koirat kiinni ja tallustelin niiden kanssa kotiin. Hetken päästä pentu sitten ilmestyi pihaan. Olikin ensimmäinen kerta, kun pääsi tuolla tavalla lähtemään ja olisi kyllä voinut jättää väliin.. Mur.
Syksyn aikana olemme käyneet Tiivan kanssa joka toinen torstai Lägin agilitypainotteisella pentukurssilla. Agility sujuu vähän vaihtelevasti. Olen enempi keskittynyt hallilla hengailuun, mutta nyt on alkanut tuntua siltä, että voisi opettaa sille oikein esteitäkin. Välillä toimii lelupalkka hyvin, mutta namit saa sen yleensä lähtemään ihan lentoon. En halua kuitenkaan pelkästään palkata nameilla, joten leikkimisen kanssa täytyy tehdä töitä. Ruska palkkautuu lelulla agilityssa ja se on kyllä kamalan näppärää.
Tiivan kanssa aloitettiin myös Nose Work -alkeiskurssi. Kurssilla opetetaan koiralle eukalyptuksen tunnistaminen. Ruskalle olen tehnyt samoja harjoituksia kotona. Kotitreenaaminen on nyt vähän unohtunut ja kotiläksyt tekemättä.
Sinänsä mulla ei ole mitään syksyä vastaan, mutta onhan se vähän ankeaa, kun arkisin kaiken valoisan ajan viettää töissä. Onneksi on kunnon otsalamput keksitty, joten ei se nyt kovin paljon menoa hidasta vaikka olisikin pimeää. Ja säänkestäviä koiria ei onneksi tarvitse loimittaa tai olla muutenkaan huolissaan siitä tarkeneeko ne. Nyt on kaksi viime talvea ollut ihan onnettomia täällä etelässä ja olenkin tilannut meille kunnon talven. Reilusti pakkasta ensin ja perään sitten lunta, kiitos! Pakkasta toivoisin erityisesti tuon järven takia, on niin superhauskaa lenkkeillä koirien kanssa jäällä. Voisin valjastaa poroset myös pitkästä aikaa tuon kicksparkin eteen. Saattaisi kerrankin saada vähän vetoapua, kun ainakin juoksulenkeillä Tiiva vetää vähäsen, jos laittaa valjaat sille. Se on ehkä vielä niin nuori ja hölmö, että jaksaa olla menossa. Koirahiihtoa haluaisin myös päästä kokeilemaan sen kanssa. Ainakin jonain talvena, kun oli lunta, oli parina iltana viikossa muutama tunti varattu koirahiihdolle tuolla harjun laduilla. Itsellä juoksulenkkejä on pahemman kerran rajoittanut oikean jalan oireilut, joten olisi pakko kohta sitä lunta saada.
Tallillakin on tullut luuhattua nyt harva se päivä, mikä onkin tosi ihanaa. Koirat saa olla siellä vapaana ja tykkäävät tonkia jotain pellon reunaa sillä aikaa kun hoidan hevosta. Ne on myös mun kanssa ratsastuskentällä poukkoilemassa tai pellolla juoksemassa hevosen perässä. Sen takia onkin kotiläksyt tekemättä, kun ollaan vaan hevosteltu. :) Tekee hyvää koirillekin vaan höntsäillä välillä, sitten "työntekokin" taas maistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti